Chirping Chicks

Lilja has ended up in a breeding cage with Sir Robin. She started to be a threat not only for the house but for herself, shreading everything she got a hold of and considering her brother as her mate, so I thought it better for her to do it safely. Sir Robin will though still be no father, Lilja has produced eggs but they are empty. Another eager hen is Chiara, but as I've already got 2 of her babies at home I won't be letting her go further this time either. My plan is to give Alexander and Lucy a possibility, especially since Lucy still hasn't got any offspring, just a bunch of unlucky attempts. Alexander is a first timer, so we'll just have to keep our fingers crossed. Neither of them has formed a couple with anyone else. I'm very much keeping my fingers crossed for a spangle chick... I was thinking of Steve and Kyla as another couple but since the other breeding cage is already in use I will have to wait. Sir Robin and Lilja also got one of Chiaras eggs, I haven

Leikkauksesta on kotiuduttu, hengissä, linnut ovat valitettavasti vähän villiintyneet ja koska en vielä jaksa tehdä käsilläni kauankaan, niiden hoitovastuu on edelleen pääosin muilla. Eilen syötin salaattia ja puutuneet jalkani taisivat lakata olemasta siksi aikaa, mutta ei voinut luovuttaa ennenkuin useampi oli uskaltanut tulla räpistelemään lehtien päälle. Alla hieman tarkemmin omasta terveydentilasta, jota ei tarvitse lukea ellei ole kauhean utelias. Minulta leikattiin siis 3 viikkoa sitten kasvain selkäytimestä - ihan sieltä niin syvältä kuin selkään yleensäkään pääsee ja leikkauksen jälkeen hermotus alaraajoissa on jonkinverran kärsinyt, toivottavasti kuitenkin vielä toipumaan päin. Kävelen kuitenkin kuin nuori varsa - se ei vain tunnu siltä. Juosta en vielä saa. Käsissä tunto on liki normaali, mutta lihakset niskassa ovat olleet tiellä, jotta on päästy käsiksi kasvaimeen asti, joten käsien käyttö on lihasten silpomisen vuoksi vielä toistaiseksi hieman rajoittunutta. Käytän myös n

On tullut tarpeeseen viettää vähän pesitystaukoa, varmasti myös linnuille, vaikka osa ei käytöksensä perusteella olekaan aivan samaa mieltä. Pelkkä siementen idätys ja tuoreruoasta huolehtiminen monta kertaa päivässä teettää työtä, muusta stressin aiheesta puhumattakaan! Muutama päivä sitten meiltä lähti Lassie tyttö toista parvea sulostuttamaan pohjoisempaan Suomeen ja hänen mukanaan eläköitynyt Frodo-herra sekä Gible. Gible oli tarkoitus kyllä jättää omaan kasvatukseen, se on tosi komea hybridipoika, mutta en osannut jättää Liljaa kokonaan ilman koirasta, joten Sir Robinin sijasta meiltä lähtikin Gible. Kaikkea hyvää sinne uuteen kotiin! Pääsiäisen aikaan meiltä muuttaneet Jemmy ja Teddy kävivät keväällä toiveestani myös lääkärin tarkastuksessa, mutta ne todettiin onneksi terveiksi, vaikka Teddy onkin lentokyvytön ja Jemmy kärsi hyperkeratoosista, jonka siis jo aiemmin kotidiagnosoin. Apuna hyperkeratoosiin toimii mm. A-vitamiinin lisäys ruokavalioon. Sitä saa vitamiinivalmisteista j

Sellaiset nimet saivat poikaset. Kenny on muuttanut uuteen kotiin Ouluun, vaikka olosuhteiden ollessa erilaiset se olisikin ehdottomasti jäänyt kotiin. Se oli siis toivottu kaneli koiras, mutta toivoa saa  nyt vain, että terveyteni palaa taas ennalleen ja saan jatkaa harrastusta ja uusia kaneli koiraita kuoriutuisi vielä jatkossakin. CC Kenny 5 weeks Lassie on sitten Sadien ja Steven poikanen, aivan ihana tapaus sekin, normaalikuvioinen naaras, joka sekin voi tarpeen mukaan jäädä myös kasvatukseen, sillä opaalia periyttämätön naaras ilman mitään muitakaan lisämutaatioita on aina arvokas lisä jalostuksessa. Mutta Lassielle kuulostelen myös mahdollisesti uutta kotia. Jos siis jossain parvi kaipaa pientä sinistä naarasta, saa tähän suuntaan olla yhteydessä. CC Lassie 5 weeks CC Lassie 5 weeks CC Lassie 8 weeks and her foster father Sir Robin Olen joutunut jonkin verran olemaan poissa kotoa ja linnuilla on käynyt vain hoitaja. Nyt voikukkaa kädeltä tarjotessani parhaimmillaan viisi lintua

Täällä on ollut hiljaista terveyshuolien vuoksi, tällä kertaa ei kuitenkaan lintujen. Poikaset ovat jo isoja, L-poikanen on vielä pöntössä, mutta K on tullut ulos jo useampi päivä sitten. Se vaikuttaisi tosiaan koiraalta ja onkin todella kaunis sellainen. Sininen L poikanen on hirmuisen rohkea ja pitää jo rapsutuksistakin, kun olen tarjonnut pöntön suulta ruokaa. K on luonteeltaan ehkä enemmän säpäkkä, mutta se jää nähtäväksi, sekin kuitenkin istuu jo mielellään kädellä maistelemassa mustikkaa ja salaattia, ja häkin pohjalta nousee vapaaehtoisesti "hissiin". L-poikasen sukupuolesta en ole vielä aivan varma, jokin aika sitten se vaikutti naaraalta, mutta nyt taas vahanahka näyttäisi melko voimakaan pinkiltä, joten tätä ei auta kuin seuraaminen. Mikäli jompi kumpi osoittautuisi naaraaksi, olisi se poikanen uutta kotia vailla. Siniset naaraat ovat tosin tervetullut lisä myös omaan parveen, meillä kun liki kaikki ovat joko harmaita tai violettejä. Kuviakin pitäisi saada otettua j

Nimeän nyt poikaset K ja L-poikasiksi, koska ovat kahdesta eri pesueesta. K on vanhempi, Chiaran ja Bossin poikanen, vaaleansininen kaneli-opaali keltanaamio, aivan ihastuttava joka jo kurkistelee pöntön suulta hyvin varovaisesti, tykkää kädestäni (!) ja on kiinnostunut jo ulkomaailmastakin, kun avaan pöntön kannen. Mutta koska se on aivan yksin reppana, eikä ole isompia sisaruksia näyttämässä mallia, niin se saa olla vielä ihan rauhassa emojen ja kanssa. Vain kerran pari päivässä kurkistan ja tarkistan muun muassa että se saa ruokaa, eikä sitä nypitä. Sen verran vainoharhaiseksi tässä on ajan saatossa tullut. Yksi ainoa poikanen ei myöskään ole vielä sotkenut pönttöäkään niin isossa määrin, että olisin alkanut siivoamaan. L-poikasesta tulee varmastikin spangle, ja olen koettanut tutkia spanglepoikasia tässä iässä enkä oikein saa selvyyttä siihen tuleeko pigmenttiä tässä vaiheessa olla noin paljon. Voi olla että mahdollinen violettitekijä vaikuttaa pigmentin määrään myös. Tämä poikanen