sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Uusia asukkaita ja joku vieraskin

Minnalta lennähti parveen yksi uusi vakituinen jäsen, Dalin sisko Nuppu, sekä pesintälainaan Nieveä varten vanhempi rouvasnainen Akka.

Vertailun vuoksi kuvat Dalista ja Nupusta, joista toinen on siis FBC ja toinen harmaasiipi. Molemmat ovat resessiivisiä kirjavia ja opaaleja, Dali on perusväriltään harmaa keltanaamio mut 2. ja Nuppu harmaanvihreä, että vähän löytyy sävyeroa omastakin takaa, eikä vain noiden kuviomutaatioiden takia. Valitettavasti en saanut Dalia pois lintuvalon alta, joten kuva on ylivalottunut, mutta kuvio on siis selkästi harmaampi Dalilla ja Nupulla tumma.
































Ja alla pesintähäkin pariskunta Nieve ja Akka. Nieve näyttää aivan kamalalta, sillä se sai pari päivää Akan kanssa yhdessä oltuaan tuta rouvan nokan voiman, raukka, ja vielä aika pahasti, eli verta tuli paljon. Tämän hyäkköyksen selitin yksinkertaisesti sillä, että uusi parvi ja tunkeilija pesintähuoneessa (ilmeisesti Blue) sai Akan tekemään Loistot, Loisto nimittäin kävi aikoinaan aivan samalla tavalla Jeanin kimppuun häkin päälle tullessa tunkeilija, tuolloin vain ehdin aiemmin hätiin eikä mitään sattunut. Tällä kertaa jouduin juoksemaan yläkertaan, jolloin tappelu loppui, ja onneksi veri hyytyi nopeasti ja kokonaan perunajauhoilla. Pari on jo vallan ehtinyt rakastua tämän jälkeen, kun olen vain estänyt muiden lintujen pääsyn pesintähuoneeseen. Nieve vietti toista vuorokautta sairashäkissä, ilman mitään heikentymisen merkkejä, söi, joi ja lauloi, joten laitoin sen pian takaisin pesintähäkkiin. En uskaltanut putsata/pestä päätä, sillä pelkäsin, että haava aukeaa uudestaan, joten se saa uusiutua ihan omaan luonnolliseen tahtiinsa.

maanantai 17. tammikuuta 2011

Kuulumisia

Parvi on taas pienentynyt yhdellä, kun Tuisku kuoli. Se, kuten moni muu, kuoli voimakkaisiin kuputulehduksen oireisiin, joiden tällä kertaa tosin aavistelin johtuvan hiivatulehduksesta. Diagnoosin arvatenkin tein aivan liian myöhään, lääkäriin en enää edes soittanut antibiootteja varten, vaan koetin selvitä luonnon omilla, kuten valkosipulilla. Hiivatulehdusta aloin epäilemään vasta vähän aikaa netti selailtuani ja olin jo ehtinyt tarjoilla Tuiskulle parikin päivää hunajoitua vettä - ja juurikin sokereita tulisi tässä tapauksessa välttää. No, ensi kerralla taas tietää vähän paremmin... Ehkä. Vähän mahdotontahan näitä diagnooseja on ihan yksin tehdä.

Ehkä pitäisi alkaa lukemaan eläinlääketiedettä.

Edellisen pesueen poikaset ovat kaikki lopultakin lentäneet uusiin koteihinsa ja kuulmisiakin olen jo kaikilta saanut, hyvin on lähtenyt elo pienokaisten kanssa sujumaan. :) Yksi pikkuinen jäi kuitenkin meille, Elouera, jonka väristä en aivan vielä ole päässyt selvyyteen! Odotan Villeä takaisin kotiin innolla, sillä uskoisin, että Eloueran ja Villen väri on jotain hyvin samankaltaista... :)

Uusia suunnitelmiakin oli tulevan varalle, mitä tulee kasvatukseen ja pesittämiseen, nämä poismenot vaan ovat niin kauhean masentavia ja usko harrastukseen horjuu kovasti :( Mielessä on silti hakea Nievelle kumppani Minnan luota ja pesittää se aussinaaraan kanssa, koska niitä enkkuja en näytä saavan itselleni mistään. Myöhemmin keväällä/kesällä vuorossa olisi toivottavasti Blue, joka on nyt useamman kuukauden pysytellyt terveenä ja on parven hyväluontoisin, kuntoisin ja vilkkain koiras, pidän Bluesta kovasti :)

Nieve taas on se rauhallinen poika, joka laulaa päivät pääksytysten. Se ei ole koskaan ollut sairas millään tavalla meillä olo aikanaan ja muutti meille noin 1,5v. ikäisenä, muistaakseni. Se tuli meillä vuoden alusta 2008 ja on rengastettu 2006 renkaalla, joten ikää Nievellä tulee tämän vuoden lopussa jo 5 vuotta. Se on todella komea koiras ja periyttänyt kaunista jälkeä kerran Loiston kanssa, saatuaan yhden poikasen (Caan). Tulevalla pesityksellä olisi toiveissa saada enemmän selville Nieven kirjavuudesta, sillä sen suunniteltu kumppani on harmaanvihreä opaali, joka periyttää tosin myös resessiivistä kirjavaa. Mutta toivotaan, ettei Nievellä olisi tuota resessiivistä geeniä piilosssa. Nieven kirjavuus on siis jotain toistaiseksi määrittelemätöntä, se muistuttaa ulkoäöltään eniten Hollannin kirjavaa, joka on hyvin harvinainen mutaatio ja siksi hyvin skeptisesti suhtaudun tuohon, enkä virallisesti uskaltaisikaan Nieveä hollannin kirjavaksi määrittää! Kuitenkin sen poikanen Caan on hyvin pitkälle isänsä tyyppinen, vaaleanpunaisella vahanahkalla, vähin merkein, sekä iirisrenkain varustettu.

Mutta näistä lisää myöhemmin, pesintä on kuitenkin tarkoitus saada aluilleen jo aivan viikkojen tai parin kuukauden sisällä toivottavasti.

Mieheni kanssa ollaan myös lopulta tultu yhteisymmärykseen ja päätökseen siitä, mihin lintutilat voitaisiin lopullisesti sijoittaa ja remontti aloitetaan joko kevään tai kesän aikana, mieluiten ennen heinäkuuta kuitenkin.

torstai 6. tammikuuta 2011

Minnan Sini