Chirping Chicks

Syksyn pesitykset on laitettu tänään aluilleen. Tämä on edeltänyt häkkien ja pönttöjen tarkastusta, nikkarointa ja siivoamista, että kaikki on kunnossa mahdollisten poikasten tuloa varten.Parit ovat uusia ja aloittelijoita joten saapa nyt taas nähdä, toivotaan tietenkin parasta!! Pareiksi valikoituivat Olle ja Greta sekä Helmut ja Kyla. Aiemmin miettimäni Alexander ei ole pesimäkunnossa, vaan jokseenkin laiha. Olin myös suunnitellut käyttäväni Russinia, mutta olen alkanut epäilemään sen kuitenkin olleen vanhempi kuin myytäessä kerrottiin. Yksityiseltä ostaessa tämä tuntuu olevan ongelma. Ihmiset ilmeisesti pelkäävät ettei vanhempia lintuja saa myytyä. Esimerksiki meille "vuoden ikäisenä" tullut Sir Robin näyttää nyt vähintään 10 vuotiaalta, kun sen pitäisi olla vasta viisi ja sama päti myös edesmenneeseen Auroraan. Olen myös tietenkin aikamoisen sinisilmäinen ja uskon kaiken. No, jatkossa täytyy olla tarkkaavaisempi tai vain olla ostamatta rengastamattomia. Greta on meidän TC...

Kesän poikaset ovat nyt muuttaneet kaikki uusiin koteihinsa, paitsi kotiin jäänyt Nefer. Se jää meille jatkamaan Sadien perimää sekä toivottavasti antamaan meille spangleja jatkossakin. Sadie sekä Lucy, jolle ei koskaan tullut jälkeläisiä, jäävät nyt näiden pesintöjen myötä pois jalostuskäytöstä. Ne ovat molemmat nyt kesällä täyttäneet neljä vuotta. Sadien ja Steven kaikki O-poikaset muuttivat Ouluun, Oscar pääse meillä viime keväänä kuoriutuneen Kevinin kaveriksi ja pikkusiskot Onerva ja Ofelia 6-vuotiaan yksin jääneen herrasmies undulaatin seuraksi. Sadien jälkeläisiä on siis lähtenyt maailmalle yhteensä 4 ja yksi jäi meille kotiin. Viime kesän pesueen Lassie asuu Ivalossa. Tuntuu ettei siitä ole kauankaan kun haettiin Sadie meille Chiaran kanssa. Ja nyt toista ei enää ole ja toinen jää jo viettämään eläkepäiviä 💔 Sadiella on vastikään irronnut kaksi pitkää lentosulkaa oikeasta siivestä ja pelkään pahoin, että meidän pentu on saattanut repiä ne irti. En oiken keksi mitään muuta seli...

Kesä onkin ollut kiireisempi kuin kuvittelin, ja nyt jälkeenpäin katsottuna ei ollenkaan oikea aika poikasille, koska en ole ehtinyt touhuta niin kanssa kuten olisin halunnut. Ensimmäinen poikanen muutti uuteen kotiin muutama päivä sitten meillä syntyneen Kevinin ja kahden neitsikan kaveriksi. Siellä oltiin jo kotiuduttukin hienosti ja syödään reippaana sormella istuen 💓 Kevät-kesän poikasista kaksi etsii edelleen uutta kotia, toisen spangletytöistä pidän. Ota yhteyttä jos sinulla on tarjota koti yhdelle tai useammalle. Syksy vaikuttaa yhtä kiireiseltä kuin kesäkin, vaikka tässä välissä on onneksi muutama hengähdystaukokin ehditty ottaa. Parvi on kesän aikana kokenut menetyksiä. Ensin sairastui Gertrud, meidän sininen, vasta reilun vuoden ikäinen tyttö jonka hain yksityiseltä omistajalta alkuvuodesta TCB-naaraan Gretan kanssa. Se ehti sairastella pari päivää, sai antibiootit, mutta ne eivät ehtineet auttaa. Valitettavasti se kuoli viikonloppua vasten, enkä vielä alkuviikostakaan pääss...

Meillä oli taas huonoa tuuria ja vaikka saatiin vielä neljäskin poikanen Sadien ja Steven pesueeseen, se ei enää selvinnyt lisäruokinnasta huolimatta. Arvelen, että tämä on suurempien tuoksinnassa jäänyt alkuun ruokkimatta ja olin lisäruoan kanssa auttamatta myöhässä 💔 Muut kolme on ruokittu todella hyvin ja ne kehittyvät hienosti. Kaikki kolme on nyt myös rengastettu vuoden 2025 mustilla umpirenkailla. Sukupuolia ei vielä uskalla lähteä arvailemaan, vaikka koiraita toivonkin, mutta väreistä osaa sanoa jo sen verran että ensimmäinen on vaaleansininen opaali, toinen on vaaleansininen keltanaamio spangle opaali ja kolmas myös ainakin opaali, vaaleansininen koska muun värisiä eivät voi saadakaan ja mahdollisesti spangle. Keltanaamio ei aivan vielä näy, mutta muutaman päivän päästä kyllä, jos se mutaatio on tällekin poikaselle siunaantunut. Ykköspoikanen täyttää keskiviikkona kolme viikkoa ja siinä iässä osaa sitten sanoa jo enemmän väreistäkin, nuorimmainen on vasta 11pv vanha. Tämän poi...

Päivitys pitkästä aikaa. Kevät on mennyt hurjaa vauhtia ohitse ja pian on jo juhannus. Meidän kesäpoikaset myös kasvavat hurjaa vauhtia Sadien ja Steven pesässä. Seitsemästä munasta viisi lähti kehittymään ja niistä kolme on nyt kuoriutunut. Kenties saadaan vielä yksi lisää, en ole oikein varma miten munat ovat sittemmin lähteneet kehittymään. Sadie on kenties aavistuksen huolimaton äiti, mutta ei kai kukaan meistä ole täydellinen. Se on kuitenkin tosi lempeä ja oppinut myös hienosti syöttämään poikasia isälinnun kanssa ja ne ovat hyvin ruokittuja. Väreistä tai sukupuolista ei vielä voi mennä sanomaan mitään, tai no sen verran, että vanhin poikanen on opaali. Odotellaan vielä pari viikkoa :) Nämä poikaset ovat luovutusiässä heinäkuun lopulta lähtien. Meille muutti muutama viikko sitten kaksi uutta lintua, Olle ja Russin. Russin on australian tai clearflight kirjava naaras ja Olle normaalikuvioinen harmaa koiras. Molemmat ovat hybridejä, arvioisin, iältään pari vuotiaita. Laitan heistä ...

Sadiella ja Stevellä on nyt neljä hedelmöittynyttä munaa. Sadie on siis muninut jo 6 ja tänään on vasta mahdollisen seitsemännen munimispäivä joten katsotaan meneekö meidän nykyisen parvielämän munaennätys rikki. Tähän asti siis nämä englantilaisnaaraat ovat munineet enimmillään vain kuutta, aiemmin pesittäessäni myös australialaisen tyypin undulaatteja, saattoi yhteen pesintään tulla kahdeksankin munaa, joista tosin silloinkin yleensä aina joku jäi tyhjäksi tai ei lähtenyt kunnolla kehittymään. Jouduin myös tekemään hieman muutoksia häkkijärjestelyihin, sillä nyt kuukauden pesityshäkkielon jälkeen Kyla on alkanut osoittaa merkkejä pesintävireestä. Koska olen pidempiäkin aikoja välillä poissa ja se muutenkaan ole ollut hirveän ihastunut poikaseen, otin Neferin nyt pois tuosta häkistä. Pönttöä ei siis ole enää ollut aikoihin. Alussa se oli turvallista, sillä Kyla ei tosiaan ollut siitä kiinnostunut laisinkaan ja arvelin poikasen kenties haluavan yöpyä vielä pöntössä. Mutta eilen näin Ky...

Päivitän tännekin, kaksi munaa nyt hedelmöittyneenä Sadien ja Steven pesässä 💓 Vielä ei nouse voikukkaa kerättäväksi asti meidän pihalta mutta aivan kohta!! Sadien ja Steven pesinnät ovat saaneet jatkua toiseen kierrokseen koska poikasia tuli vain yksi ja pariskunta on halukas. Tähän mennessä munia on tullut jo neljä ja niistä ainakin yksi on hedelmöittynyt. Vaikka munat ovatkin tulleet jokseenkin epäsäännöllisin välein, eloa pitäisi laskujeni mukaan näkyä jo useammassa ja koska aamulla munat valotin, veikkaisin, että tyhjiäkin välissä on. Aika näyttää. -- Isossa parvessa on oltu vähän hiljaisempia nyt kun kaksi koirasta muutenkin niin vähäisestä koirasmäärästä on nyt alakerrassa. Sääliksi melkein käy, mutta onneksi naaraat pitävät siellä touhua yllä. Myös meidän on-off sairastellut Aurora on taas ollut oikein pirteä, mutta kyllä sillä ja SirRobinilla selkeästi ikä jo tulee vastaan ja meille aikoinaan ilmoitettu 1 vuotta on ollut sanoja vain. Harmittaa tällainen omaan pussiin pelaamin...

Tässä on meidän tuorein vauvamme. Sadien ja Steven poikanen täyttää huomenna täydet neljä viikkoa. Se on aikamoisen kiltti ja rauhallinen. Se jää meille spanglensa vuoksi, vaikka se tyttö onkin. En oikein uskalla enää ottaa riskiä, että spangle tulisi tai löytyisi jostain joskus myöhemmin, joten tämä tyttö saa jäädä kotiin. Olen ajatellut antaa sille nimeksi CC Nefertiti, nefertiti kun tarkoittaa että "kauneus on saapunut". This baby will be staying home with us and she'll be called Nefertiti, "beauty has arrived". She's 4 weeks tomorrow, and seems like a pleasant and calm little lady this far.  

Sadien ja Steven poikanen on kasvanut nyt reilun kahden viikon ikään, se on todella kaunis turkoosin sininen ja opaali jonka vuoksi perusväri näkyy jo, vaikka vain siipi- ja pyrstösulat ovat alkaneet vasta kasvamaan. Vatsanseutu on edelleen vain untuvaa. Se on nyt myös aikalailla varmistunut spangleksi, ihan vielä en hihku, mutta pitkien lentosulkien kärjistäkin näytti tänä aamuna tulevan jo aavistus valkoista sulkaa, joka siis poissulkee normaalin opaalin, jonka pitkät lento- sekä pyrstösulat olisivat mustat. Meillähän esim. Chiaralla oli opaalinakin valkoiset tai vaaleat pyrstösulat, Chiaran oma tavaramerkki jota periytti myös jälkikasvulleen - tällä poikasella myös, joten en vielä sen perusteella aivan uskaltanut sanoa onko poikanen spangle vai ei, mutta siipisulat ei anna mahdollisuutta vaihtoehdoille. Meillä on odotettu spanglea. Jos et sitä vielä tiennyt. Ihan pieni epäilys on nyt myös kanelista, koska on tosi vaalea toistaiseksi, mutta liekö se kuitenkin vain linjoissa myös kulk...

Meillä oli hetken aikaa kaksi poikasta jotka söivät hyvin, ja joita emot myös alkoivat hienosti hoitamaan, kunnes vanhempi kuoli - sillä vaikutti olevan jonkinlainen mustelma tai verenpurkauma päässä, joskaan en voi tietää onko se tullut ennen vai jälkeen kuoleman. Se oli kuitenkin aivan täyteen syötetty ja aivan virkeä kun sen edellisen kerran tarkistin. En pystynyt kirjoittamaan tästä aiemmin, koska aina nämä menetykset sattuu ja niihin täytyy saada usein vähän etäisyyttä, että saatan kirjoittaa. Kakkospoikanen onneksi kasvaa niin hienosti. Se alkaa olla rengastusiässä, mutta valitettavasti posti Briteistä kulkee aivan järkyttävän hitaasti, ja joutunen rengastamaan sen viime vuoden renkaalla, parempi minusta kuitenkin sekin kuin ei mitään. Sen todenmukaisuus ei kuitenkaan heitä kuin puolella vuodella. Se kasvaa tosiaan niin hienosti että aivan pakahdun ja molemmat emot syöttävät, joskin todella sotkuisesti. Se on väriltään sininen, koska kaikki poikaset tältä parilta ovat sitä ja val...

Tänne on saatu jo pääsiäistipun piipitystä pienen nahkaisen olennon muodossa. Sadien ja Steven ensimmäinen muna kuoriutui sunnuntaina 18pv muninnasta. Olin itse reissussa ja kun tulin takaisin sunnuntaina, pääsin kurkistamaan pönttöön nähdäkseni pienen vaaleanpunaisen mustasilmäisen palluran pötköttämässä pöntössä munien seurana. Hoitaja linnuilla oli koko ajan, mikäli pesinnöissä sattuisi jotain odottamatonta. Tuolloin sunnuntaina kotiin tultuani oli näkevinäni aivan pienen ruokapalleron sen kuvussa, mutta maanantaina aamusta poikasta ei oltu kuitenkaan vieläkään ruokittu ja kupu oli aivan tyhjä. Huokauksen saattelemana laitoin korvikkeen ja syötin poikasta eilen kolmeen kertaan aamulla kahdeksalta, puoli kahdeltatoista ja kahdelta. Se söi joka kerran hienosti. Illalla jouduin menemään töihin, ja vaikkakin tiesin, että poikanen selviää yönkin yli ilman ruokintaa, ajoin sydän kurkussa kotiin löytääkseni poikasen pesästä kupu pullollaan ruokaa ja aivan tyytyväisenä. Ja sama toistui nyt ...

Sadie on nyt muninut viisi munaa ja vaikuttaisi siltä ettei enempää tällä kertaa tule, sillä edellisestä muninnasta tulee tänään jo neljä päivää. Viidestä munasta jopa neljä on hedelmöittyneitä (iiks!) ja toivon niin, ettei edellisen pesinnän kauheudet enää toistuisi, vaan että poikaset saisivat ajoissa ruokaa ja huolenpitoa. Ensimmäisen poikasen odotan kuoriutuvan huhtikuun kuudennen tai seitsemännen päivän tienoilla. Viime kevään pesinnöissä epäilin huoneilman kuivuuden aiheuttaneen ongelmia kuoriutumisessa, väsyttäneen poikasia jotka eivät sitten enää kuoriuduttuaan jaksaneet kerjätä ruokaa ja emot olivat hylänneet ne. Meillä ei ole kevättalven pesintöjä ollut aiemmin, paitsi vuonna 2011, joten en osaa oikein lähteä tilannetta sen enempää arvioimaan, mutta pesintöjä varten on nyt varmuuden vuoksi laitettu myös ilman kostutin. Huoneilma meillä on kuiva, mutta onko se liian kuiva, kenties. Lucylla on vain kaksi munaa joita se nyt hautoo. Vähän laiska on siis muninta tahti, sillä ensim...

Punaisia juovia näkyvissä Sadien ja Steven munassa numero kaksi. Meillä on pian undulaatinpoikasia!! Lucy muni ensimmäisen eilen, ei tainnut vielä yöllä hautoa ja muutenkin hieman satunnaista hautomista myös päiväsaikaan. En usko tosin että parittelut ovat aivan onnistuneet, vaikka kehitystä onkin tapahtunut paljon syksyisestä. Linnut voivat muutoin hyvin sekä ylhäällä että alhaalla. Kevät aurinko paistaa ja se näkyy myös siivekkäissä. Alexander, täyttää tänä vuonna 2 Greta - tammikuussa meille tullut Texas Clearbody n. 1 vuoden vanha Ja Gertrud, tullut meille Gretan kaverina, suurinpiirtein saman ikäinen

UPDATE: Jordbruksverket has taken back the iniative due to a lot of complaints and feedback from the clubs and associations. A new initiative will be created in a co-operation with the before mentioned. -- The Swedish Jordbruksverket are planning to update the law what comes to keeping exotic animals, such as birds and the impact on us pet owners and breeders will be huge.. if it comes into force as it is planned. People and pet associations have less than a month to send their "points of view" about the new iniative. What I know by now is that if this legislative initiave goes through, by the year 2028 my 15 birds at the moment for example are to have a 15 square meter room in order to work as a law abiding accomodation. Not just to fly about, but actually to have as their cage. Two budgies in other hand need a 4m2 housing, a size of a small room, that is. And yes, I am up to making everything as good as I possibly can for my birds and back in the days when I gave up keepin...

Pesinnät on nyt vihdoin laitettu aluilleen molempia pönttöjä on jo muhisteltu. Pareina tänä keväänä Steve ja Sadie, koska en raaskinut erottaa paria! Sekä Alexander ja Lucy joiden ajattelin antaa kokeilla vielä kerran uudestaan. Edeltävä pari on siis jo pesinyt kerran aiemmin, tosin jokseenkin katastrofaalisin tuloksin, vaikka loppujen lopuksi sijaisvanhempina olivatkin suurenmoisia. Sadien ja Steven kasvattama Kevin siis voi hyvin uudessa kodissaan ja on kuulema jopa innostunut matkimaan mm kavereina olevien neitokakadujen sekä palohälyttimen ääntä 😅 Sadien ja Steven oma poikanen jonka Lilja ja SirRobin kasvattivat asustelee Ivalossa omassa parvessaan. Sadie ja Steve Toisena parina oleva Lucy ja Alexander koettivat pesimistä viime syksynä, mutta eivät tuolloin saaneet aikaiseksi kuin tyhjäksi jääneitä munia, vaikka jonkinlaista yritystä olikin. Parina vain olisi jotenkin niin mukavan yhteensopiva, vaikken lintua kovin hyvin puhukaan. Lucy vain vaikuttaisi olevan vailla kenties jotain...

Soittelin eilen Chiaran tulosten perään sillä ne eivät ole vielä tulleet ja eläinlääkäri kertoi minulle, että Chiara on todennäköisesti kuollut akuuttiin maksatulehdukseen, mutta että maksassa näkyi myös muutoksia jotka viittaavat kroonisempaan tulehdukseen. Chiara ei kuitenkaan oireillut millään tavalla, vaan oli aivan viimepäiviin asti oma itsensä. Lääkärille mainitsin myös uudesta parvenlisäyksestä, joka olisi kenties laukaissut akuutimman version, mutta nämä nyt on arvailuja tietenkin. Maksassa näkyi jopa märkäistä tulehdusta, kuvusta kuitenkin löytyi ruokaa, ja se tosiaan, kuten sanottu, toimi aivan normaalisti viimeiseen iltaan asti 💔 Sitä kuitenkin vielä tutkitaan mahdollisten tarttuvien tautien varalta ja josko itse tulehdukselle löytyisi jokin syy, eli lopullinen ruumiinavaustutkimuksen tulos vielä odotuttaa itseään. Soitin kuitenkin saadakseni tietää mikäli syynä voisi olla jotain perinnöllistä, jolloin en enää Chiaran jälkikasvua tai muita sukulaisia käyttäisi kasvatuksessa...

We had to say goodbye to Chiara this morning. She passed away quite suddenly and I must say that I saw no warning signs this time. Only last night after the lights had gone off, she seemed somehow restless on the perch when I went to close the cage. She was bickering at Greta and scratching herself, at times her cloaca area, so I took her to another cage and checked her to be sure she wasn't egg bound. I saw nothing of the kind, took also Boss to keep her company, they kissed and snuggled and I put on an infra red lamp to keep her warm. In the morning all was the same, she wasn't so restless anymore, but not well either. I saw she hadn't pooped almost none and checked her again for signs of constipation. Nevertheless she got very stressed as I handled her, I put her back, as she was exhausted and shortly after she died, with a seizure - I don't know if the seizure means anything, I've seen many birds pass away with a seizure, I think less often without any. But she ...

On ollut ihana ajella töihin aamuisin ja huomata kuinka joka matka on valoisampi. Nytkin ulkona on niin kaunis hohde nousevasta auringosta että melkein tekisi mieli lähteä kävelylle, mutta tiet ovat aivan kauheassa kunnossa vesisateiden takia. Jospa tästä kuitenkin pikkuhiljaa saataisiin tammikuisempia säitä. Vaikka en niin pakkasenkaan ystävä ole, saa siitä sentään keskitalvella vähän olla! Näiden suojasäiden aikaan hain meidän parveen suunnittelematonta lisäystä, sillä lähipaikkakunnalla kotia etsi kaksi pikkuruista undulaattineitosta. Ei sillä että parveen oltaisiin hirveästi tarvittu naaraita, mutta olen koettanut niin kauan etsiä ja kysyä ja odottaa että joskus saisin Texasin Clearbodyn ja tässä sellainen nyt sitten oli. Kaunis keltainen tyttö kaverinaan normaalikuvioinen koboltti tyttö. Molemmat ovat lemmikkityyppiä nykyisellä normilla - erittäin pieniä, kuten villiundulaatin tulee ollakin. Standardikoko lemmikkityypille on näyttelyissä muistaakseni n. 16cm päästä pyrstön päähän....