Pienen pelastus

Pienimmäisen pimpulan kanssa oli taas käydä huonosti, koko ero liekö haittana, sillä emot eivät olleet ruokkineet häntä aivan riittämiin vaan kupu alkoi olla eilissä päivänä jo aivan tyhjillään. Otin isompia poikasia pesästä taas syrjään toviksi ja vaihdoin kaikki kupit täyteen tuoretta tavaraa niin että emot saivat oikein tankata itsensä pehmeää ruokaa täyteen ja näin sitten sain pikkupoikaseenkin taas polttoainetta kuvun täydeltä :)

Siitä lähtee kyllä ihan normaalisti ääntä, mutta isommat alkavat olla tosiaan jo niin paljon isompia, että kaippa se siitä sitte johtuu, ettei pienimmäinen ole saanut osaansa. Tänä aamuna vielä toimenpiteen toistin, mutta nyt näyttäisi taas tilanen ihan hyvältä.

Sen verran uutta on sulkapuvussa havaittavissa, että ensimmäinen on harmaa kirjava (siis sinistä linjaa), kakkonen myös sinistä linjaa. Kolmosella ei ole vielä oikein untuvaakaan, kun ikäeroa on tässä välissä se vajaat 4vrk. Siipiin on kuitenkin vähän jo kehittynyt pigmenttiä, joten veikkailisin normaalia myös tästä. Nelonen oli siis syntyessään äärimmäisen punainen ja pikimustasilmäinen ja nyt nokka näyttäisi myös olevan kirkkaan oranssi :) Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä tästä piiperosta oikein kehittyy! (Salaa toivon, että DEC...)

Hollanninkirjava on siitä erikoinen mutaatio, että sen edustaja saattaa esim. pelkkää nokkaa tai jalkoja lukuunottamatta olla ihan normaalin näköinen, ilman sen kummempia kirjavuuden piirteitä. Joten tarkkana saa sitten olla niiden poikastenkin kanssa, ennenkuin tuomitaan normaaliksi ;)