The joys of birdmotherhood

I have to say, that even though very intense and very worrying and very stressful at times, having these budgie babies is just - it's lovely. They have grown into such fantastic little creatures whom I will be only happy to give to new homes learn about petbird life and give joy to humans. It does though hurt a little, when I have to think about giving any of them away. But the time is not here yet, I've still got almost 2 weeks left! Time goes so fast..

So we're leaving number 4 and 5 at home, because of the peculiar colours and because they've got good size and temper. They actually all have good size and temper and I'd be happy to leave any of these babies home! But we have to much grey too in the house, so probably the blue ones are good in that point of view too.

About I-clutch I know not so much as of yet, the opaline girls seem to have a little milder temper, even when I still need to handle them everyday in not so positive a way, as the poop is still caking onto their feet and bottoms, but they let me do it without biting. The youngest boy seems to have a little more to say and the boys in general in this clutch seem to have moreof mind of their own. Eldest girl has been visiting outside the nestbox once already, but I put her back and she hasn't come out again. Must have been a little scary. Otherwise their heads are peeping out of the nestbox hole all the time and the parents have their hands full in feeding them constantly. It still seems to me that all these babies will be violet, probably skyblue violets, because the colour is not so strong, more like a cobalt blue/violet.

I took some pictures too yesterday when giving them a morning clean and might as well put the pictures here too :)

Lintuäitiys on ollut kamalan ihanaa, stressin ja huolen siivittämää, mutta tulokset ovat hellyttäviä ja voin sanoa, että ylpeydellä voi luovuttaa näitä poikasia uusiin koteihin. Vaikka pelkkä ajatus hirvittää, koska eihän näistä voisi luopua 😢

Kotiin H-pesueesta jää kaksi poikasta, Helmut ja Helmi, sinisen värin, koon ja luonteen vuoksi. Luonne on kyllä koko pesueella aivan mahtava, koko on hyvä myös ja ensimmäisen sulkasadon jälkeen vasta oikeasti tietää miltä poikaset tulevat näyttämään, ja se tästä tekeekin hieman hankalaa. Mutta kaikkia en voi jättää ajatuksella "mitä jos".

I-pesue on edelleen tarkan valvonnan alaisena ja siivoan pönttöä päivittäin, nyt tosin enää kerran päivässä. Lilja nakkelee puruja ulos edelleen, mutta suurin osaa jää pönttöön, joten jotain muutosta on tapahtunut! Se syöttää jo poikasia paljon vain pöntön suulle, sillä ovat uteliasta kansaa nämä pienet - joten asiaa pönttöönkin on enää vähempi ja siksikin kenties purut jäävät sinne minne pitääkin. Tai nyt olen käyttänyt kaurahiutaleita, koska kasvattajat suosittelivat. Sanoisin kuitenkin, että niitä nakellaan ulos yhtä tarmokkaasti, mutta niitä ei saa kenties nokkaan ihan niin suurta määrää kerralla.

Splayed legs vaikuttaisi olevan muisto vain, mutta koska sairaudesta ei ole aiempaa kokemusta, katson vielä miten poikaset liikkuvat ja käyttävät jalkojaan jahka pönttöikä on ohitse. Ne istuvat jo kuitenkin kuten tuon ikäiset poikaset tekevät ja liikkuvat tasaisilla pinnoilla tehokkaasti jalkojaan käyttäen. Olen niin iloinen että hoito onnistui ja auttoi.

Poikasten sukupuolet on poikkeuksellisesti jo selvillä mutaatioiden vuoksi. Lilja ei voi naaraana kantaa opaalia ja se on kuvioltaan normaali, joten Frodon visuaalinen opaali periytyy kaikille naaraille, mutta koiraille vain piilevänä. Joten kaikki normaalikuvioiset ovat koiraita ja opaalit ovat naaraita. Vanhin poikanen on siis jo 33pv vanha ja nuorin 27pv. Kuvat eiliseltä ja siksi päivää nuoremmat poikasetkin :)

Iillä alkavia nimiäkin olen jo pyöritellyt ja laitan tähän jo ensimmäiset ehdotelmat. Näitä poikasia en ole vielä ehtinyt alkaa kesyttämään, edellytykset ovat olleet vähän erilaiset H-pesueeseen verrattuna, mutta uskon että ajan kanssa näistäkin tulee vielä uteliaita ja reippaita lintukansalaisia.